Tampereen seudun Reumayhdistys perustetaan 1947
Siemen Tampereen Reumayhdistyksen perustamiselle kylvettiin Lomaliiton omistamassa reumaparantolassa Heinolassa 1946. Heinolan Seurahuoneella järjestetyn kokouksen avasi nuori lääkäri Veikko Laine. Kokous ryhtyi hänen esityksestään toimenpiteisiin, joidenka seurauksena syksyllä 1946 perustettiin Helsingin Reumayhdistys. Heinolassa olivat samaan aikaan hoidettavina myöskin tamperelaiset Aino Paloheimo ja Eero Lampinen. Helsinkiläisten innostamina he ryhtyivät perustamaan yhdistystä myös Tampereelle. Tammikuussa 1947 oli Tampereen sanomalehdessä ilmoitus. Kutsua noudatti 14 henkilöä. Helsingin Reumayhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Ruuskanen oli kutsuttu kokouksen avaajaksi ja helsinkiläisten mallisääntöjen esittelijäksi. Päätettiin perustaa yhdistys, jonka nimeksi tuli Tampereen Seudun Reumayhdistys r.y.
Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on työskennellä reumatautien vastustamiseksi ja niiden seuraamusten lieventämiseksi. Toimia reumasairauden ja -invalidien sekä muiden reuman vastustamisesta kiinnostuneiden kansalaisten yhdyssiteenä toiminta-alueella.
Tarkoitusperiensä saavuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, juhla-, esitelmä-, ja muita valistustilaisuuksia, sekä levittää reumaa koskevaa kirjallisuutta, avustaa reumasairaita saamaan tarpeellista lääkärinhoitoa, asiallista huoltoa ja ammattikasvatusta.
Reumasairauksien hoidossa on tapahtunut huimaa kehitystä. Siinä missä vielä viisikymmentä vuotta sitten elettiin paljolti uskomusten varassa ja saatiin erilaisia kansanomaisia parannusohjeita, ollaan Suomessa nykyisin mailmanlaajuisestikin huipputasolla reumasairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminnassa. Mutta ne toimintaperiaatteet, jotka kirjattiin perustavassa kokouksessa ovat edelleenkin vankkana runkona Tampereen Reumayhdistyksen toiminnassa.
Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Eero Lampinen, varapuheenjohtaja Gunnar Myllyaho, rahastonhoitajasihteeri Aino Paloheimo ja jäsenkirjurina Oiva Tokee.
1956 nimeksi muutettiin Tampereen Reumayhdistys r.y, koska ympäristöön kuten Kangasalle, Nokialle ja valkeakoskelle oli perustettu omia yhdistyksiä. Yhdistyksen keskusliitto Reumaliitto perustettiin syksyllä 1947.
Kun toimeen tartutaan...
Sotien jälkeen syntyi joukko uusia melko suuria ihmisryhmiä koskevia liittoja ja yhdistyksiä, jotka pyrkivät tuomaan itseään ja asiaansa suuren kansan tietoisuuteen saadakseen sekä henkistä että aineellista tukea toiminnalleen. Tähän joukkoon kuului myöskin Reumaliitto ja sen alaiset yhdistykset.
Ensimmäiset vuodet olivat Tampereen Reumayhdistyksessä totuttautumista toimintaan. Ajettava asia oli uusi ja outokin. Jäsenmäärä oli vähäinen ja monessa käytännönkin asiassa oltiin kokemattomia. Onneksi se vähäinen iskujoukko oli asiaansa vihkiytynyt, innokas ja rohkea tekemään aloitteita ja tuomaan tietoisuuteen yhdistystä ja sen toimmintaa.
Ensimmäienen näkyvä tilaisuus oli jo 1948, jolloin kaupungintalon juhlasalissa oli esitelmätilaisuus täydelle salille. Heinolan reumaparantolan ylilääkäri Veikko Laine, joka uskollisesti kiersi yhdistyksissä, luennoi reumatismin syistä ja parantumismahdollisuuksista. Tohtori Jalmari Roos vaikutti pitkään ja monipuolisesti Tampereen yhdistyksen toimintaan. Hän luennoi aiheesta sää ja reumatismi.
Kesäjuhlat
Reumaliitto aloitti kesäpäivien järjestämisen yhdessä jonkun paikallisyhdistyksen kanssa jo vuonna 1949. Ne pidettiin Heinolassa. Osanottajia oli noin 300 eri puolilta Suomea ja joukossa bussilastillinen Tampereeltakin. Täällä professori Veikko Laine kertoi amerikkalaisten keksimästä ihmereumalääkkeestä cortizone, mainiten kuitenkin, että aineen saaminen reumapotilaan ulottuville kestänee vielä ennenkuin päästään aineen synteettiseen valmistukseen.
Kesäpäivien ketju on sitten jatkunut meidän päiviimme saakka. Tampereen Reumayhdistys on ollut osaltaan järjestäjän tehtävissä ensi kerran vuonna 1956.
1952, jolloin yhdistys vietti 5-vuotisjuhlaansa, oli oheinen ilmoitus paikallisissa lehdissä. Ilmoittautumisia tuli runsaasti ja monet liittyivät jäseniksi. Poliklinikan tarve tuli toteennäytetyksi, Aloite kohtasi kuitenkin vaststusta päättävissä elimissä. Asian sitkeä ajaminen tuotti lopulta tulosta ja Tampereen Reumatoimisto perustettiin 28.8.1955. Lääkärinä oli Jörgen Enckell. Hänen jälkeensä seurasivat mm. Jyrki Pesonen ja Tapani Tuomiranta. Mainittakoon, että 1965 oli toimiston kirjoissa jo 1411 asiakasta.
Naiset muodostavat oman jaoston 1949
Pohja Tampereen Reumayhdistyksen toiminnalle oli luotu. Gunnar Koskinen innokkaana ja idearikkaana puheenjohtajana loi toiminnalle yhä uusia haasteita. Yhteistyössä Reumaliiton ja muiden kaupunkimme järjestöjemme kanssa saatiinkin paljon näkyvää aikaiseksi
Toiminnan laajenemista edesauttoi merkittävästi naisjaoston perustaminen. Se pyrki tukemaan yhdistystä sekä taloudellisesti, että monien tilaisuuksien järjestelyssä.
Naisjaoston puheenjohtajana aloitti Marjatta Kalmari. Sihteerinä Saima Sorkka ja käsitöiden huoltajana Anna Leiniö. Perustamisvuonnaan naisjaosto valmisti 104 käsityötä ja järjesti mm. esiliinantekokilpailun.
Kuntoutuslaitos valmistui Kangasalle 1963. Naisjaosto käytti kirpputorimyyjäisillään hankkimansa varat kuntouttamislaitoksen liinavaatevaraston kartuttamiseen. Näin saatiin 80 lakanaa, 100 tyynyliinaa ja 100 saunapyyhettä, jotka lahjoitettiin laitokselle.
Naisjaoston jäsenet hakivat oppia toiminnalleen myöskin yhdistyksen ulkopuolelta osallistuen kansallispukujen perinteisen valmistuksen kursseille ja perinnekäsityöopetukseen. Tämän jälkeen järjestettiin yhdistyksen omat kurssit Sorilla 1988 ja 89. Kurssien vetäjinä olivat Kaisa Salminen ja Maija Koski. Kurssien jälkeen pidettiin näyttelyt STS:n tiloissa, jossa niin kansallispuvut, ryijyt kuin taulutkin saivat arvoisensa esiintymisen kertoen reumaväen saavutuksista.
Toiminta laajenee - uusia jaostoja
Tampereen Reumayhdistys seurasi aikaansa ja laajensi toimintaansa jäsentensä tarpeitten ja toivomusten mukaan unohtamatta sääntöjensä perusasioita. Uusia toimintamuotoja kehiteltiin entisten rinnalle. Perustettiin jaostoja ja toimintaryhmiä rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Innokkaita ryhmänjohtajia löytyi samoin kuin harrastajia.
Naisjaoston työpainetta helpottamaan muodostui 1980-luvun puolivälissä matkailujaosto, joka suunnitteli ja järjesti ulkomaanmatkoja, laivaristeilyjä ja kotimaassa ruskaretkiä, kulttuuri- ja tutustumismatkoja eripuolille maatamme. Yhteistyö naisjaoston kanssa oli kiinteää. Oli jäseniltoja, muotinäytökisä, iloisia iltoja, kirkkokonsertteja, myyjäisiä, joulu- ja kesäjuhlia. Matkailujaoston vetäjä aloitti Kaarina Oittinen, sitten Anna Markkula, Ritva Mäkinen ja Elvi Mantere, joka vuodesta 1990 lähtien sai seurakseen rahastonhoitaja Ritva Karinmäen.
Reumavoimistelu aloitettiin toimiston tiloissa 1970. Ensin kokeiluluontoisena. Se sai heti runsaan kannatuksen ja jatkuu edelleen vilkkaana nykyisissä tiloissa.
Nuorten jaosto aloitti jo vuonna 1977. Sen toiminta on ollut aaltoilevaa nuoret kun varttuvat pian aikuisiksi. 1985 Ritva Laine elvytti sen varsin aktiiviseksi.
Vuokratiloista omaan huoneistoon
Alkuvuosina yhdistys kokoontui missä milloinkin. Tiloja varattiin tilaisuuksien mukaan eripuolilta kaupunkia. Tampereen Reumatoimiston perustamisen jälkeen yhdistys sai aluksi kokoustilan käyttöönsä toimiston eteisaulasta ja vuodesta 1963 oman toimistohuoneen Reumatoimiston yhteydestä. Tällöin perustettiin myös toimistonhoitajan virka.
1990 yhdistys muutti Pellervonkadulle. Sieltä oleskelelu kesti vain vuoden verran. 24.4.1991 oli jälleen muutto edessä. Nyt oli osoite Kuninkaankatu 24, siellä oli 25 m² huone käytössä.
1992 yhdistys teki rohkean päätöksen ja osti huoneiston Satakunnankadulta. Velka oli suuri, mutta tarkalla taloudella ja pyytettömän ryhmän ponnistuksin sekä lahjoitusten turvin siitä selvittiin. Kahvion pito tavaratalo Löytöliiterissä pienen ryhmän vapaaehtoisin voimin näytteli tuolloin merkittävää osaa.
Elokuussa 2021 yhdistys muutti uusiin esteettömiin toimitiloihin Itsenäisyydenkadulle. Avara toimitila sijaitsee ydinkeskustassa rautatieaseman välittömässä läheisyydessä ratikkareitin varrella.